122 kg.

Tämä oli vaa'an lukema loman jälkeen. Pituutta 171 cm. Painoindeksi yli 40. Sairaalloinen liikalihavuus. Keski-ikäisen naisen elinikäinen taakka.

Olen ollut lihava koko ikäni. Ensimmäisen kerran painoani on tutkittu erikoissairaanhoidossa, kun olin vielä sylivauva ja ainoana ravintonani oli rintamaito. 

Olen suhteellisen terve lihava. Minulla ei ole ollut tähän saakka kohonneita verensokeritasoja, ei edes raskausaikoina. Verenpaine on viime vuosina hiljalleen kivunnut ylöspäin, tosin siihen vaikuttanevat muutkin asiat, kuten työn tuoma stressi. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja on. Ne ovat perinnöllisiä, samat vaivat löytyvät sukumme hoikiltakin jäseniltä.

Olen käynyt läpi monenlaiset dieetit ja elämänmuutosyritykset. Olen kokeillut ihmedieetit, Jutta-dieetit, ene-dieetit, hypnoosin, ravitsemusterapeutin opit ja kaiken muun siltä väliltä. Saan pudotettua painoa sinnikkäästi 10-20 kg, mutta sitten voimat loppuvat ja nälkä voittaa tahdon. Kyse ei ole siitä, etten tietäisi mitä ja miten paljon saan syödä, miten tulisi elää ja liikkua. Olen mielestäni kohtuullisen älykäs, korkeakoulutettu ja kohtalaisen sivistynyt henkilö. Tässä kohtaa koen olevani heikko.

Olen pohtinut laihdutuslääkkeen aloitusta jo pitkään. Ensimmäisen kerran otin asian puheeksi työterveyshuollossa jo muutama vuosi sitten. Sain täystyrmäyksen. 

- Pystyt kyllä itsekin, olet jo nyt saanut painoa pudotettua noin hienosti!

Toisella kertaa samanlainen vastaanotto, perusteltiin lääkkeiden haitoilla. En saanut keskustelua aikaan.

Yritin vielä yksin, huonoin tuloksin. Lopulta päätin, etten kykene tähän ilman apua. Koin olevani motivoitunut ja valmis.

Päätin ottaa vielä yhteyttä työterveyshuoltoon. Olisi mentävä hoitajalle ensin, sitten labraan ja lääkärille. Varustauduin kuitenkin siihen, että joudun varaamaan ajan yksityislääkäriltä. Seuraava vapaa aika työterveyshoitajalle olisi ollut yli kuukauden kuluttua. Päätin ottaa sittenkin yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon. Lähdin etsimään puhelinnumeroa, kun terveyskeskuksen sivuilla pompahti esiin chat-vastaanotto. No kokeillaanpa tuota, sieltä vastaa hoitaja, kysyn miten homma etenee. 

Esitin asiani, kerroin taustat lyhyesti, sekä toiveestani kokeilla pistettävää valmistetta ylipainon hoitoon. Hoitaja siirsi asian saman tien lääkärille, joka tutkiskeli terveystietojani. Todettiin, että todennäköisesti Kelan kriteerit Kela korvauksen saamiseksi eivät täyty, mutta että käyn kuitenkin varmuudeksi laboratoriossa, jossa katsotaan vielä sokeriarvot. Edellisen kerran arvot oli katsottu yli vuosi sitten, jonka jälkeen paino on noussut ja olen kokenut olevani vetämättömämpi ja väsyneempi ja syönyt epäterveellisemmin. Verenpaineesta keskusteltiin ja sovittiin, että seuraan sitä muutaman päivän säännöllisesti. Lääkäri teki reseptin Saxenda-valmisteeseen, ja kertoi hoitajan ottavan yhteyttä vastaanottoajan sopimiseksi. Lääkkeen käyttö edellyttää hoitajan säännöllisiä kontrolleja ja opastusta.

Kävin hakemassa lääkkeen apteekista saman tien. Saxendaan päädyttiin Ozempicin sijaan pääsääntöisesti siksi, koska Ozempicista on enemmän pulaa markkinoilla ja tuotetta pitäisi saada diabeetikoille. Osa apteekeista onkin rajannut saatavuutta siten, että myy sitä ainoastaan dibeteksen hoitoa varten. En halunnut aloittaa lääkettä, ja joutua sitten lopettamaan saatavuusongelmien vuoksi.

Seuraavana aamuna kävin laboratorissa ja sitten pistin ensimmäisen annoksen. Minulla on taustaa terveydenhoitoalalta, joten en kokenut tarpeelliseksi odottaa hoitajan opastusta käyttöön. Nyt pistoksesta on tunnin verran aikaa, en huomaa mitään eroa normaaliin olotilaan. Neula oli pieni, eikä tuntunut missään. Kynä oli todella helppokäyttöinen. Katsotaan, miten homma etenee. 

Ihanan kallista tämä ainakin on. Aloituspakkaus (5 ruiskua ja 100 kpl paketti neuloja) maksoi yli 200 euroa. Tämä riittänee reiluksi kuukaudeksi. Aluksi pistetään 0,6 mg, viikon päästä 1,2 mg, 2 viikon päästä 1,8 mg, sitten 2,4 mg ja lopulta 3,0 mg. Annosta siis nostetaan joka viikko. Jos haittavaikutuksia ilmenee, noston voi tehdä hitaammin tai laskea alemmas.