Reilu kuukausi, -10,9 kg

Paino on jumittanut, mutta tänä aamuna oli taas tapahtunut laskua, yhteensä yli 10 kg alaspäin. Välillä on huono olo, etenkin jos syön raskasta tai rasvaista ruokaa, muutoin vointi on ihan ok.

Arjessa en ole huomannut, että jaksaminen olisi mitenkään erityisesti muuttunut.

Ihmettelen Saxendan käyttäjiä, jotka kyselevät, mitä pystytte syömään, kun ei tee mitään mieli?!

Eikö tämä lääke juuri siksi aloiteta, ettei tekisi sitä ruokaa mieli!? Pitääkö niitä kaloreita vängällä itseensä tunkea? Syö silloin, kun maistuu.

29.päivä? -9,4 kg

Päivät alkaa mennä sekaisin, on niin kiire, ettei ehdi joka päivä kirjoittamaan. Joka tapauksessa, noin kuukausi Saxendaa on takana ja painoa pudonnut vajaat 10 kg.

Ehkä se tästä. 

25.päivä, -8,6 kg

Kiva huomata, että paino on nytkähtänyt alaspäin. Olen nostanut nyt annoksen 2,4:ään. Viikon kuluttua saisi nostaa ylläpitoannokseen. 

Elämä on tällä hetkellä äärimmäisen stressaavaa. Töissä on kiirettä ja lapsilla omat ongelmansa, jotka vaativat paneutumista. Itseen ja omaan hyvinvointiin ei ole aikaa tai haluakaan. Eilen illalla huomasin rytmihäiriötä, lähinnä tykytystä, liittyi täysin stressiin.

Olen pian käyttänyt kaksi kynää loppuun. Paketissahan oli 5 kynää. Ihan mielenkiinnosta laskin, mitä painonpudotus on tähän mennessä maksanut. Lukiessani somesta käyttäjien valitusta tuotteen hinnasta, heräsin itsekin pohtimaan, onko tämä nyt sitten sen arvoista.

Lopputulemana oli, että painonpudotuksen hinnaksi minulle tähän saakka on tullut alle 10€/kg. Tässä ei kuitenkaan ole huomioitu säästöä, jota todennäköisesti syntyy ruokaostoksista, vähentyneistä terveydenhoitomenoista, edullisemmista vaateostoksista jne. Tällä hetkellä itsestä tuntuu, että ei mikään huono diili.

24.päivä, -7,5 kg

Onneksi taas alaspäin. Nälkä on kova ja eilen illalla napostelin sipsiä ja suklaata. Iltaruuaksi töiden jälkeen rättiväsyneenä jaksoin valmistaa perheelle vain lohkoperunoita ja valmista kebabia. Söin liikaa. Töissä suunnittelin, että syön vain terveellisiä kevyitä lounaseväitä. Sen sijaan löydän itseni päivittäin työpaikan lounasruokalasta.

En tiedä mistä löytäisin voimia muutokseen. Päivät venyvät pitkiksi, lähden pimeällä kotoa, palaan pimeällä, tänäänkin seitsemän maissa. Siihenköhän ihminen on luotu, raatamaan aamusta iltaan, kunnes terveys pettää tai kuolema korjaa? Perheen nuorimmaisen kanssa pitäisi vielä yhdessä jaksaa lukea kokeisiin. Koululaitos ei nuorten opetuksesta huolehdi, sekin jää vanhempien vastuulle.

23.päivä, -7 kg

Onneksi nytkähti taas alaspäin. Nälkä on ollut ja olen syönyt turhankin hyvin. Hoitajan vastaanotolla punnittaessa vaatteet päällä lasku näyttäytyi tietenkin hieman vähäisempänä. Uusi aika varattiin kuukauden päähän ja seuraavalle päivälle lääkärin etävastaanotto. Annosta olen nostanut muutaman naksauksen kerrallaan, ettei kova pahoinvointi palaisi.

22.päivä, -6,5 kg (+300g)

En ymmärrä, mitä kehossani on meneillään! Sain vatsan toimimaan, ihan kunnolla. Silti on turpea olo, ja paino on nyt noussut yli kilon. Olen syönyt nyt aivan yhtä vähän, kuin lääkityksen aikana muutenkin. Mistä ihmeestä tämä johtuu!?

Kyllä voi pientä ihmistä ottaa päästä! Huomiseksi sain viimein terveydenhoitajan vastaanottoajan työterveydestä. Aiemmin aikaa varatessani ylpeilin jo saavutuksellani. Ei se auta muu, kuin nöyränä vastaanotolle.

Saatana, mä sanon! 

21. päivä, -6,8 kg (+800g)

Isänpäiväviikon herkuttelu kostautuu. Toki, painon nousuun vaikuttanee myös se, että vatsa ei toimi vieläkään. Vi-Siblin ei auta yhtään mitään, alavatsa on turvonnut ja kipeä, sen vähän mitä saa puristettua ulos, muistuttaa pikkukiviä. Hain tänään apteekista Laxoberonia, toivottavasti siitä on apua.

Vaikka kuinka vakuutan itselleni, että tämä kuuluu asiaan, painon ei kuulu laskea koko ajan, vie nousu alamaihin ja syö motivaatiota. Olen ollut todella väsynyt ja annosta piti pienentää pahoinvoinninkin vuoksi. No, sen seurauksena ruokahalu on selvästi kasvanut. 

Pohdin tulevaisuutta. Lääke auttaa, mutta toleranssi kasvaa näköjään koko ajan. Kauanko tämä auttaa, mitä sen jälkeen?